TERVETULOA RITVA SAVELAN KOTISIVUILLE!


 

Mission Impossible, Jari Tervo

Sunnuntai 10.2.2013 klo 15:26 - Ritva Savela

Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen vessapaperirulla lensi lauantain (9.2.2013) Uutisvuodossa, Jari Tervon peli oli menetetty. Siitäkin huolimatta, että joukkuetoverina oli satavuotiaan Ylioppilaslehden päätoimittaja, joka on viime aikoina päässyt laajalti ja kattavasti vastailemaan kysymyksiin ulostamisen perimmäisistä arvoista.

Toisessa joukkueessa (ja tuomarina) oli nimittäin suomenruotsalaisia, jotka ovat saaneet jo isän spermasta tai viimeistään äidinmaidosta syvällisen, sisäänrakennetun eritehuumorilatauksen.

Tämä finlandssvenska skithushumör on taitolaji, jonka hallitsevat suvereenisti vain perinteismodernin alkuperäiskansan jäsenet.

Turha siinä on jaritervojen yrittää älyllisen sanataituruuden avulla ja fiksuilla kommenteilla olla jonakin. Finlandssvenska skithushumör on kertakaikkiaan kuulijan nolostuttamiseen saakka hulvatonta ja viatonta kansanhuvia.

Aikuiset ihmiset ihastelevat, kuvailevat ja kuvittelevat  ruumiintoimintojen tuloksia yhtä haltioissaan kuin ensimmäisen pinnasänkynsä leppeässä sylissä vaippansa sisällön käytännön mahdollisuudet oivaltava, riemukkaasti seinänkin  sotkeva nelitoistakuukautinen, joka olettaa sunnuntaiaamuun heräävien vanhempiensa olevan keksinnöstä yhtä iloisia kuin taapero itse.

Sorry vaan, Jari Tervo. Viime lauantaisen paskakeskeisen kisan voittaminen oli Mission Impossible.

Me sivistyneet, oikeat suomalaiset olemme ylpeitä Sinusta!!

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tervo, Saanila, uutisvuoto, eritehuumori

Huoltosuhdevaje

Keskiviikko 6.2.2013 klo 1:27 - Ritva Savela

Tämä on kutsu talkoisiin.

Siinä vaiheessa, kun Suomen viisaat alkoivat tosissaan puhua siitä, että yli-ikäisten pitkällinen eläminen aiheuttaa aivan mahdottoman huoltosuhdeongelman, silloinen kunnanvaltuutettukollega teki konkreettisen esityksen: -Pannaan tarpeeksi huonokuntoiset mummelit vetämään vesikelkkaa jyrkkään ylämäkeen. Kyllä ne siitä tokenee.

Itse olen pyrkint kehittämään samalla tehokkuuskertoimella muita malleja.

Ikäihmiset voidaan hyvissä ajoin totuttaa pikkuhiljaa vähenevään ruoansaantiin.

Heille voidaan tehdä selväksi, että mikäli yhteiskunta tarjoaa asunnon siinä vaiheeessa, kun vanhus ei enää pysty asumaan kotonaan, kauppaan sisältyy rankka ruumiillinen työ.

Koska perheellä ei ole enää mitään velvoitteita, vanhukselle on syytä kertoa turhien odotusten estämiseksi selväksi se, että lapset elävät omaa elämäänsä, johon vanhemmat ja isovanhemmat eivät kuulu.

Lapset nostavat tietysti täysin epäitsekkäästi, yhteisen hyvän nimissä, kaikki elämänikäiset säästöroposet pankista.

Lääkäreiden tehtävänkuvaan tulee kuulua,  että yli kuusikymppisten hoitaminen on silkkaa riesaa yhteiskunnalle. Plaseboa nassuun, jos sitäkään.

Vielä kotona asumaan pystytyvät ikäihmiset pitää eristää turhista sosiaalisista kontakteista. Jos joku tällainen hämärähahmo sattuu kohdalle, on syytä muistuttaa että liikkeellä on paljon murhanhimoisia vankikarkureita, murtomiehiä ja murhaajia.

Ja niin edelleen.

Tämä on vain kalpea aavistus verenkierrosta.

Tarvitsen apua. Olen kirjoittamassa suurta ja ainutlaatuista HUOLTOSUHTEEN KORJAUSOPASTA, ja kaikki ideat ovat tervetulleita.

Emmehän toki halua, että meidän nuoremme joutuvat Sailas Christ, Super Starin ja muiden profeettojen ennakoimaan kurjuuteen maassa, joka kansainvälisessä vertailussa on  talousluokituksessa upeaa ryhmää  AAA ja kilpailukyvyssään Singaporen kanssa maailman ykkösmaa kilpailukyvyssä.

Puhelinnumero on 0400 443354, sähköpostia voi lähettää osoitteella ritva.savela@pp.inet.fi, postiosoite on Ritva Savela, Koppelontie 4 D 3, 99800 Ivalo, ja paikkakunnan köyhät voivat laittaa nimelliset tai nimettömät esityksensä Huoltosuhteen korjaamiseksi Ivalon ala-asteen pihapiirissä olevaan postilaatikkoon. Villasukatkin ovat tervetulleita.

Ja tottakai tätä kirjoitusta voi kommentoida myös tässä ja nyt. Tai myöhemmin.

Vanhuksetonta aikaa innolla edistäen,

PS. Ensin pitää kyllä siivota kämppä.

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väestön ikääntyminen, huoltosuhde

Kiitos kärsivällisyydestä

Tiistai 5.2.2013 klo 21:50 - Ritva Savela

Kuulkaas kansalaiset.

Kaikkein ensimmäiseksi on ihan pakko kiittää kaikkia teitä suurenmoisesta kärsivällisyydestänne. Varsin moni teistä on jaksanut käydä kurkkimassa sivuillani jo kuukausitolkulla.

Jossain vaiheessa lupasin, että aloitan kirjoittamisen jälleen 1.2., mutta tekniikka oli minua viisaampi. Eli, kun yleensä  mainiosti hommansa hoitanut Kotisivukone-organisaatio halusi päivittää tietoni, en osannut sitä tarpeeksi nöyrästi palvella, vaan hermostuin, ja unohdin koko kirjoittamisen kiukuissani. Ma fois, sanoo ranskalainen, mea culpa(?) latinalainen ja oma syy, sanoo suomalainen. Eikö kuulosta aika sivistyneeltä. Kannattaa lukea delkkareita. Heko heko!

Hiukka myöhässä on siis kolumni, jonka haluan kaikkien teidän jakavan kanssani.

Tarinan kehittelijästä kirjoittaessani olin melkein vahingossa kirjoittaa tytöstä. Onneksi muistin ajoissa, että tytöttely on vähättelevää ja seksististä, joten ilmoitan kohteliaimmin, että alla olevan Helsingin Sanomien kolumnnin on ilmiselvästi   (etunimestä päätellen) kirjoittanut naispuolinen henkilö, joka (tekstistä päätellen) on verrattain nuori, ja jolta (ilmiselvästi) puuttuu alkeellisenkin tieto siitä, miten ihmiset Suomessa elävät.

Ha de´så bra, Ystävät:

Suomi – valittavien eläkeläisten maa

Virpi Salmi HS kolumni

Melkein kolmasosa suomalaisista on jollakin eläkkeellä, kertoi Yle torstaina.

Se tarkoittaa, että puolitoista miljoonaa suloista pikku palleroista pyörii kylillä haukkumassa nykymenoa sillä aikaa, kun reilu kaksi miljoonaa työssäkäyvää kaapii elantoa 5,4 miljoonalle ihmiselle.

Mutta kuten tiedetään, työ ei ole elämän sisältö. Tätä sielukasta totuutta toistelevat Emmerdalen ääreltä useimmiten juuri he, joiden ei tarvitse käydä töissä.

Suomessa on luotu ainutlaatuinen systeemi erilaisia pyhiä työssä käymättömyyden muotoja, mutta eläke on niistä tietysti jaloin ja näkyvin.

Se on kullanvärinen mitali, joka jaetaan jokaiselle maaliintulijalle, tai itse asiassa jokaiselle paikallaolijalle, kuin Hippo-hiihdossa.

Eläkeläinen ei ole mikään työtön tai kotirouva. Hän on joko syntymävuotensa tai Suomen arvostetuimman ammattikunnan edustajan lausunnon perusteella vapautettu työstä iäksi.

Hän on siis ansainnut eläkkeen itse.

Ja kun suomalainen kokee ansainneensa jotain, hän puolustaa sitä nujakoiden vaikka vyötäröään myöten suohon uponneena kolmenkymmenen asteen pakkasessa.

Kun työssäkäyvä ihminen maksaa veroja ja eläkemaksuja, hän maksaa ne yhteiseen kassaan.

Kun hän pääsee eläkkeelle, hän oivaltaa, että rahat ovat hänen, hänhän on ne omin käsin tienannut raatamalla parhaat vuotensa epäergonomisessa toimistotuolissa.

Tosiaan, jumankauta, hänelle kuuluisi isompi siivu, pienempi veroprosentti ja suurempi VR:n alennusprosentti!

On vielä syytä korostaa, etteivät eläkeläiset ole mitään seniilejä, työkyvyttömiä horiskoja vaan aktiivisia, virkeitä, toimintakykyisiä kansalaisia, joilla kuluu hitosti rahaa kuluttamiseen, matkusteluun ja harrastuksiin.

Kullan väristä mitaliaan ylpeänä kantavana suloisena pikku pallerona - yhtenä niistä puolestatoista miljoonasta -  totean kaikessa ystävyydessä kolumin kirjoittajalle, että tilastojen mukaan keskimääräinen työeläke vuoden 2011 lopussa oli 1219 euroa kuukaudessa (brutto), ja kokonaiseläke keskimäärin 1415 euroa kuukaudessa (brutto).
Tästä kun otetaan verot pois, voi jokainen laskea, kuinka hitosti rahaa jää kuluttamiseen, matkusteluun ja harrastuksiin.
Inarin kunnassa 15 000 vuosituloilla( evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvalla)  palkkatulon verotus on 7,5%, eläkkeen 12,5%.
Revitään porukall siitä riemua!
Täysivaltainen Hippo-hiihtolainen
Ritva S.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valittavat eläkeläiset, nostalgia

Luoja tautia lisätköön

Tiistai 8.1.2013 klo 17:27 - Ritva Savela

Valpas brittilehdistö on unohtanut kruununperillisen vaimon rinnat ja keksinyt aivan uuden ja hirmuisen uutisen: mummot leipovat EU:n rahalla.

Yhtä valpas suomalainen media riemastui tästä, teki asiasta ison jutun ja intoutui kyselemään käytetäänkö EU:ssa rahaa turhaan. Kaikki ovat liikuttavan yksimielisesti - ja oikeutetusti - sitä mieltä, että juuri näin on. Unionin hallintokulut komissioineen ja muun muassa Strasbourgin kokousten aivan turhaan mukana roikottamisineen  pyörähtävät käsitykseni mukaan yhteensä kuuteen miljaardiin euroon.

Tämän mummojen leipominen ei kuitenkaan kuulu millään tavalla tuhlausboomiin.

Euroopan Unionissa on asukkaita noin 500 miljoonaa, sen budjetti  noin 150 miljardia euroa. Meitä ikäihmisiksi oikeutetusti laskettavia EU-kansalaisia alkaa olla viidennes koko joukosta, eli noin 100 miljoonaa.

Mummojen leipomishanke vie EU-budjetista 200 000 euroa.

Mitä tällä rahalla saadaan? Sillä pystytään välittämään eurooppalaista ruokaperinnettä maasta toiseen, saadaan ainakin osa ikäihmisistä kiinnostumaan kansainvälisestä yhteistyöstä. Saadaan porukat innostumaan aina vain tärkeämmäksi muodostuvasta uudesta tietotekniikasta. Ja parhaimmillaan voidaan ehkä tavoittaa yleiseurooppalaisten uusavuttomien ryhmää kokeilemaan Italiassa miten karjalanpiirakan teko onnistuu tai Inarissa miltä maistuu keskieurooppalainen suklaaleivos.

En ole selvittänyt kuuluuko tämä mummojen leivontassysteemi esimerkiksi Elinikäinen oppiminen-hankekokonaisuuteen - johonkin yhtä järkevääön projektiin kuitenkin. Tämänlaisiin asioihin EU on omiaan.

Luoja tautia lisätköön.

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mummot leipovat, brittilehdistö

Uudella uralla

Lauantai 15.12.2012 klo 4:20 - Ritva Savela

Inarin seurakunnan kirkkovaltuuston päätös lakkauttaa yhden pastorin ja diakoniatyöntekijän virat on poikinut seurakunnalle vahingollisia eroamisia.

Vastustin Ulla Kemppaisen ehdotusta, jonka mukaan virkoja ei lakkautettaisi ja  kirkkovaltuusto sitoutuisi olemaan ottamatta asiaa uudelleen esille toimikautensa aikana.

Olin toki tietoinen siitä, että tämä kannanottoni on epäsuosittu ja että kertoessani sen julkisesti voisin menettää usean arvostamani ihmisten tuen.

Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut; ei voinut ajatellakaan että seurakunnan tämän hetkisen taloustilanteen huomioiden olisimme vastuullisina päättäjinä sitoneet päätöksentekomme vielä kahdeksi vuodeksi eteenpäin täysin tietämättä miltä tulevaisuus tuo tullessaan.

Minut yllätti kuitenkin se viha ja kauna, joka välittyi saamistani tekstiviesteistä heti kokouksen jälkeen. Sain muun muassa lukea olevani huora, jonka ei ole hyvä näyttäytyä kylillä. Seuraavassa viestissä sotkettiin asiaan jo Inarin seurakunnan kirkkoherrakin, jonka huora noin tarkemmin määriteltynä olisin.

Mietin pitkään ilmoittaisinko asiasta poliisille. Jätin sen tekemättä - vain tämän yhden kerran. Nimittely ja uhkailu eivät ole leikkiä, vaikka ne saattavat äärimmäisen kiukkuisessa mielentilassa tuntua kovinkin asiaankuuluvilta.

Seurakuntapastorin viran mahdollisen lakkauttamisen yhteydessä on puhuttu muun muassa kristillisestä rakkaudesta, ja siitä miten ihmistä tulee kunnioittaa.

Seurakunnan vaikeuksien lisääminen kirkosta eroamisella, yksittäisten päättäjien painostaminen ennen kokousta ja nimittely uhkauksineen sen jälkeen eivät ainakaan lisää "lähimmäisrakkauden" kannattajien uskottavuutta.

Ritva S.

2 kommenttia . Avainsanat: kirkkovaltuusto

Kerran vielä, ja tunteella!

Perjantai 26.10.2012 klo 23:49 - Ritva Savela

Inarin kunnan kuntavaaliehdokkaat ovat käyneet vilkasta, ja pääasiassa asiallista keskustelua ennen sunnuntain varsinaista vaalipäivää.

Ehdokkaita on niin moneen lähtöön, että kohtuudella voisi olettaa äänestäjien siitä joukosta jo omansa löytävän.

Osa ehdokkaista on tuttuja suurimmalle osalle entisen toimintansa perusteella - joko valtuustossa, sen ulkopuolella, tai sekä että - osa on kertonut itsestään ja mielipiteistään paikallisissa julkaisuissa ja/tai kansalaiskanavalla.

Osa on luottanut siihen, että joku heidän erityispiirteensä, esimerkiksi ikä, vetoaa äänestäjiin.

En voi hyvällä tahdollakaan sanoa olevani samaa mieltä kaikkien ehdokkaiden kanssa, enkä ymmärtäväni miksi heidät pitäisi valtuustoon valita. Mutta minulla on vain yksi ääni, joten mielipiteelläni on siinä suhteessa tasan sen verran merkitystä kokonaisuutta ajatellen.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että kun itse kukin on ehdolle lähtenyt, liikkeellä ollaan tosissaan. Niin minä kuin muutkin. Sen vuoksi olemme käyneet keskustelua, pohtineet kunnan kehittämistä, kirjoittaneet lehtiin, alistaneet naamamme alttiiksi kriittisille katseille; panneet itsemme peliin oikein kunnolla.

Nyt Sinulla, Hyvä Lukijani, ja muilla ehdokaslistojen ulkopuolella olevilla, on viimeinen mahdollisuus kantaa oma kortenne tähän yhteiseen kuntakekoon, ja käydä äänestämässä.

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, että kunnallisen demokratian pahin vihollinen ei ole se henkilö tai puolue, joka on ehkä eri mieltä kanssani, vaikka joka ikisestä asiasta tässä kunnassa, vaan Nukkuvien Puolue. Se, jonka jäsenet eivät piittaa, tai eivät usko oman äänensä olevan tärkeä.

Jokainen ääni lasketaan. Jokainen ääni on tasan saman arvoinen. Jokainen ääni on auttamassa jotakin ehdokasta ja ryhmää. Jokainen ääni vaikuttaa.

Kerran vielä, ja tunteella: KÄYKÄÄ HYVÄT IHMISET ÄÄNESTÄMÄSSÄ!

Nostetaan se äänestysprosentti Inarin kunnassa edes yli 70:een. Eihän se ole liikaa vaadittu, eihän!

Ritva S.

PS. Tässä vaiheessa on todella syytä antaa suuri ja sydämellinen kiitos kaikille kansalaiskanavan aktiivikeskustelijoille: on maltettu olla asiallisia, on pääosin pitäydytty henkilökohtaisuuksista, on toisin sanoen käyttäydytty kiitettävän sivistyneesti. Pitäiskö vielä sanoa vanhan tavan mukaan: tästä on hyvä jatkaa.

Niin onkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, äänestys, Inarin kunta

Tuli pipi ja laittoi petiin

Keskiviikko 24.10.2012 klo 20:48 - Ritva Savela

Tässä viime aikoina ei oikein paljon ole ehtinyt tuolla turuilla ja toreilla pyöriskellä erilaisten reissujen ja työhommien vuoksi.

Ajattelin ottaa tiukan loppukirin huomisesta alkaen - tämä päivä oli ennakkosuunnitelmissa laskettu Tukkijoen Inarin esitykselle.

Jos olisi kohtalouskovainen. toteaisin varmaan, ettei ollut tarkoitustkaan, että tapaisin ihmisiä näiden vaalien aikana. Tai että olisin päässyt nauttimaan Tukkijoesta Sajoksessa.

Iski nimittäin flunssa. Kunnon suomalainen räkätauti, joka nosti kuumeen yli 39 asteen, aivastuttaa, yskittää, ja aiheuttaa sen että joka paikkaa särkee.

Jotta jos Sinulla, hyvä blogini lukija, on kysyttävää, kommentoitavaa, tai muuten vain asiaa minulle täytyy turvautua tekniikan apuun.

Sähköpostin käyn katsomassa muutaman kerran päivässä, ja osoitehan on se vanha tuttu ritva.savela@pp.inet.fi, puhelimeen vastaan jos olen hereillä, ja jos puhe kulkee pahasti yskimättä tai aivastelematta. Puhelinnumero on 0400-443354, ja tekstiviesti on joka tilanteessa käyttökelpoinen.

Että sillee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, ehdokas, Inari

Ennakkoäänestykseen ehtii vielä

Maanantai 22.10.2012 klo 7:40 - Ritva Savela

Hiljaista on/ hiljaista on/ niin kuin huopatossutehtaassa/

Kävin lauantaina parhaaseen iltapäiväkävelyaikaan äänestämässä Ivalossa kunnantalolla, ja aivan etsimättä tuli tuttu laulu mieleen.

Äänestyspaikalla ei todellakaan ollut vilskettä, jonoa, tai reipasta "nyt pannaan kunnan asiat kuntoon"-meininkiä.

Lohduttelimme siinä vaalivirkailijoiden kanssa toisiamme toteamalla, että ihmiset ovat käyneet laiskasti antamassa ennakkoonääniään, koska on koululaisten syysloma, ja porukat ovat reissussa. Ja että ihmiset ottavat selvää ehdokkaista viimeiseen asti. Ja että ehkä ihmiset olettavat, että joutuvat jonottamaan...

Kuntavaalien äänestysprosentit ovat olleet hävettävän alhaisia viime aikoina.

Onko tosiaan niin, että vain noin kuusi kymmenestä kuntalaisesta haluaa vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon?

Tuntuu käsittämättömältä. Kuntavaaleissa kuitenkin tehdään ratkaisevia valintoja paitsi seuraavaksi neljäksi vuodeksi, myös paljon pitemmälle aikavälille.

Näillä näkymillä tuntuu, että seuraava valtuusto joutuu päättämään todella isoista asioista, tekemään ratkaisuja jotka heijastavat vuosien ja vuosien päähän. Vaikuttavat meidän jokaisen elämään, ja meidän lastemmekin elämään.

Ennakkoäänestyksen viime viikon surkea tila tuli mieleen, kun nenänpäätä alkoi kutittaa tutulla, flunssaa ennakoivalla tavalla, ja ensimmäinen reaktio oli -aivan oikeasti - tyytyväisyys siitä, että ääni on annettu. Jos vaikka kelju tauti kaataa loppuviikoksi petiin.

Älkää antako flunssan tai näihin aikoihin kerran neljässä vuodessa laajat joukot tartuttavan unitaudin yllättää.

Äänestäkää tänään tai huomenna. Tai viimeistään varsinaisena äänestyspäivänä.

Kunnallisen demokratian pahin vihollinen ei ole naapurilistan ehdokas, kunnantalon työntekijä, tai veroparatiisifirma.

Pahin vihollinen on nukkuvien puolue. Valitse Sinä joku muu!

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, ennakkoäänestys

Vanhassa vara parempi?

Perjantai 19.10.2012 klo 13:22 - Ritva Savela

Saariselällä pidettiin Eläkkeensaajien Lapin piirin piirikokous. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli seitsemänkymmentä henkilöä kaikkialta Lapista. Piirikokouksen yhteydessä pidin myös kirjoittajakoulutusta.

On muuten harvoja tapahtumia, joissa on ollut niin hulvattoman hauskaa, kun loppuillasta oli Riekonlinnassa. Porukka oli pääosin yli seitsemänkymppistä, joten aivan pienet jutut eivät enää heilauttaneet sinne eikä tänne. Naurua, huulenheittoa ja laulua riitti melkein pikkutunneille asti.

Piirikokous antoi julkilausuman, jonka laitan nyt tähänkin, toivottavasti se antaa miettimisen aihetta nykyisille ja uusille valtuutetuille:

EKL:n Lapin piiri:

Aktiivinen eläkeläinen säästää kunnan rahaa

-Pienilläkin panostuksilla on mahdollisuus saada aikaan isoja asioita silloin, kun eurot sijoitetaan oikealla tavalla, toteaa Eläkkeensaajien Lapin piirin Saariselällä pidetty piirikokous kannanotossaan.

- Käynnissä olevien kunnallisvaalien alla on puhuttu poikkeuksellisen paljon kuntien menojen leikkauksista, palvelujen mahdollisesta huonontamisesta, ja jopa siitä miten esimerkiksi lapset ja nuoret saattavat joutua kärsimään väestön ikääntymisestä.

EKL:n Lapin piiri torjuu jyrkästi tämänkaltaisen vastakkain asettelun: kaikille kuntalaisille on turvattava riittävät palvelut. Eikä kaikkeen edes tarvitse suunnattomia rahamääriä.

- Kuntapäättäjien tulisi lopultakin ymmärtää, kuinka merkittävää työtä eläkeläisjärjestöt tekevät, kuinka paljon ne aktivoivat ikäihmisiä, kuinka paljon yhdistystoiminnasta saatava henkinen vireys, toimiva ihmissuhdeverkosto ja elämän ilo auttavat jaksamaan – ja sitä kautta esimerkiksi asumaan kotona pitempään.

- Eläkeläisjärjestöille suunnattu tuki on edullinen tapa pitää kuntataloutta tasapainossa, todetaan kannanotossa.

EKL:n Lapin piiri vetoaakin nykyisiin valtuutettuihin, jotta he tekisivät parhaansa järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi jo ensi vuoden talousarviota tehtäessä.

- Nyt valtuustoehdokkaina olevien tulisi kertoa selkeästi oma kantansa siihen, miten he arvostavat eläkeläisjärjestöjen työtä, ja miten ovat valmiita niitä tukemaan, painottaa Eläkkeensaajien Lapin piirin piirikokous.

- Meitä on monta, ja me äänestämme, muistuttavat eläkkeensaajat.

Lue myös aiempi blogini Eläkeläinen valtuustossa - riesa vai rikkaus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeläisjärjestöt, kuntavaalit, ehdokkaat, Inari

Ehdokas 67, SDP Inari

Keskiviikko 17.10.2012 klo 10:24 - Ritva Savela

Näillä sivuilla on käynyt kiitettävästi lukijoita. Palautettakin on tullut, kiitos siitä.

Eilen sain sähköpostiin seuraavan viestin: Tiedän jo jonkin verran siitä, mitä ajattelet asioista, mutta en sitä kuka sinä olet. Voisitko kertoa vähän itsestäsi.

Tässäpä perustietoa:

Olen syntynyt Kemissä melkein 66 vuotta sitten, asunut Pohjanmaalla Nurmon pitäjän Kouran kylässä, Aavasaksalla, Torniossa, Tampereella, Kemissä ja pääkaupunkiseudulla useita vuosia. Inariin tulin kaksikymmentäkolme vuotta sitten kahdeksi viikoksi, enkä lähde ikinä pois.

Minulla on kaksi lasta, Jaana ja Janika, ja neljä lastenlasta eli Ville, Anne, Veeti ja Lassi.

Olen käynyt kansakoulua Kourassa ja Aavasaksalla, keskikoulun neljä ensimmäistä vuotta Ylitorniolla, viidennen luokan ja lukion Tornion Yhteislyseossa, josta kirjoitin ylioppilaaksi 1965.

Opiskelin Tampereen yliopistossa seitsemisen vuotta. Pääaineena oli draamakirjallisuus. Sivuaineita oli vallaton määrä: historia, sosiologia, taidehistoria, sosiaalipsykologia, sanomalehtioppi, radio- ja tv-oppi, estetiikka, muun muassa.

Tampereen yliopiston Draamastudiosta sain todistuksen dramaturgin opintojen suorituksesta.

Lehtityötä olen tehnyt vuodesta 1968 alkaen, myös sinä aikana kun olin teatterihommissa yli kymmenen vuotta.

Inarissa olen tehnyt oikeastaan koko ajan paikallislehtiä. Toimittajana kirjoitin kunnallispolitiikasta, joten en tietenkään voinut olla politiikassa mukana.

Sosialidemokraatteihin liityin ensimmäisen kerran vuonna 1969, viimeksi tulin aktiivitoimintaan matkaan kahdeksan vuotta sitten Ivalon Sosialidemokraattiseen Työväenyhdistykseen.

Valtuustossa olen istunut neljä vuotta, jolloin olin myös sekä sivistys- että teknisen lautakunnan jäsen. Valtuuston kokouksista en ollut kertaakaan poissa.

Putosin viime vaaleissa.

Tällä hetkellä olen kirkkovaltuuston varajäsen ja Inarin vahusneuvoston varapuheenjohtaja.

Ivalon Eläkkeensaajien puheenjohtajana olen toiminut nelisen vuotta, minkä ajan olen ollut mukana myös Lapin piirin piirihallituksessa. Valtakunnallisena luottamustehtävänä on Eläkkeensaaja-lehden toimitusneuvoston jäsenyys.

Ohjaan tällä hetkellä Harrastajateatteri Ivaloisia, joiden kanssa suunnittelemme juuri uutta ohjelmistoa. Votkaturistit ja Tukkijoki ovat edelleen mukana.

Uutena, ja harvinaisen mukavana työnä on kehitysvammaisten kanssa tekeillä oleva näytelmä, jota harjoittelemme kerran viikossa, ja jonka toivon mukaan pääsette näkemään muutaman kuukauden päästä.

Teen  kerran viikossa Radio Inarille lähinnä aikuisille ihmisille suunnattua makasiiniohjelmaa Reinot ja Ainot, eli paikallista Tohveliosastoa.

Kirjoittelen jonkin verran Saariselkä NYT-lehteen, ja teen free lance-juttuja jonkin verran muuallekin tarvittaessa.

Olen vanhuuseläkkeellä, ja aion isona alkaa tosissani laatimaan sanaristikoita. Alkuun on jo päästy..

Tulen kohtuullisesti toimeen ihmisten kanssa.Tyhmyyttä ja tahallista ihmisten loukkaamista on kuitenkin vaikea hyväksyä; niistä hermostun joskus tokuttomasti.

Koen esimerkiksi henkilökohtaisena loukkauksena väitteet siitä, että Inarin kunnan työntekijät eivät olisi tehtäviensä tasalla, ja että olisi olemassa joitain kummallisia salaliittoja kuntalaisten pään menoksi.

Inarin kunnassa asiat ovat jotensakin kohdallaan. Parantamisen varaa on aina, olemassa olevia epäkohtia pyritään korjaamaan, ja ihmiset tekevät tosissaan töitä, että näin tapahtuu.

Arvomaailmassani tärkein asia ovat ihmiset. Ihmisten kunnioittaminen, erilaisuuden arvostaminen, kaikkien ihmisten oikeudenmukainen kohteleminen ikään, sukupuoleen, rotuun tai uskontoon katsomatta.

Uskon siihen, että me pystymme yhdessä rakentamaan vieläkin reilumpaa Inaria, mutta se edellyttää vanhoista juoksuhaudoista lähtemistä, vanhojen kaunojen unohtamista, ja toinen toistemme arvostamista.

Konkreettisena tavoittena tulevan valtuustokauden aikana on saada kuntaan, nykyisen kirjastoauton siirtyessä hyvin ansaitulle eläkkeelle, monipalveluauto joka helpottaisi monella tavalla keskustaajaman ulkopuolella asuvien, erityisesti ikäihmisten, elämää. Olen puhunut siitä ensimmäisiä kertoja jo viitisen vuotta sitten, ja nyt on aika toteuttaa hanke.

Myös Koivikon laajennus alkaa olla ajankohtainen.

Uskon, että nuorisotakuu, ja vanhuspalvelulain mukanaan tuomat haasteet ovat Inarissa helpommin toteutettavissa kuin monessa muussa kunnassa. Meillä on tehty loistavaa nuorisotyötä tähänkin asti.

Minulla on kohtuullinen yleissivistys; luen paljon ja kaikenlaista. Olen innokas sohvaurheilija, erityisesti ampumahiihto ja espanjalainen jalkapallo ovat suosikkeja. Innostun kyyneliin saakka aina, kun joku tekee asioita hyvin - varsinkin jos se joku sattuu olemaan suomalainen.

Olen reippaasti ylipainoinen, siis lihava suomeksi sanottuna, ja loukattuani joka toisen takakäpälän olen myös aikalailla  liikuntarajoitteinen. Omia raha-asioitani en ole koskaan osannut hoitaa kunnolla, siksi arvostan suuresti inarilaisia luottamushenkilöitä ja virkamiehiä, jotka pystyvät hoitamaan kuntaa hyvin.

Luottamushenkilönä otan selvää asioista, puhun mielelläni ihmisten kanssa ja kuuntelen mitä itsekenelläkin on sanottavaa. Pyrin selvittämään esille tulevat asiat heti parhaani mukaan.

Pyrin valtuustoon tosissani, ja toivon että saan sinne työkavereiksi myös nuoria, joiden kanssa on mukava rakentaa tulevaisuuden Inaria. Muun muassa Kauppisen Juha (70) olisi hyvä sparraaja.

Jos jotain on jäänyt kertomatta, kysykää lisää!

Ritva S.

PS. Tuli vähän kiire, suonette anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, edokas

Kuntapolitiikka - yhteistyön taidetta

Tiistai 16.10.2012 klo 20:26 - Ritva Savela

Terveisiä Brysselistä. Olimme siellä muun muassa Mari Lukkarin kanssa tutustumassa Euroopan Unionin päätösten tekemisen prosessiin, ja paljon muuhun hyödylliseen.

Edellä oleva selitykseksi sille, että en ole päivittänyt blogiani aikoihin, vaikka näin vaalien alla tottakai pitäisi olla tarkkana kuin se kuuluisa porkkana, ja kirjoittaa koko ajan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

Ennen reissua jäi kirjoittamatta siitäkin, kuinka minulla oli viime viikon tiistaina ilo ja kunnia saada jutella kolmen fiksun nuoren kanssa. Puhuttiin nimittäin kunnallispolitiikkaa, siitä miten kuntaa tulisi kehittää, siitä mitä ei saisi tai voisi tehdä, siitä miksi mitäkin ja miksi ei.

Nuoret ehdokkaat (aakkosjärjestyksessä) Sinikka Hofslagare (vihr.), Juha Kauppinen (sd, sit.) ja Pekka Roinesalo (kok.) olivat olleet lukion paneelissa, ja jatkoivat juttua Kultahipun suojissa.

Se oli oikeasti hyvää kunnallispoliittista keskustelua. Siinä pohdittiin kunnan tulevaisuutta erilaisten visioiden kautta. Mietittiin, voiko Inariin tulla kaivosteollisuutta, ja jos niin minkälaista. Puhuttiin saamelaisuudesta, alkuperäiskansan oikeuksista perinteisiin ammatteihin. Laskeskeltiin kunnan tulevan ikärakenteen vaikutuksia. Kartoitettiin mahdollisia uusia innovaatioita, joilla työpaikat turvataan ja joilla niitä lisätään.

Käytiin toisin sanoen juuri sitä keskustelua, jota meidän kaikkien tulisi käydä avoimin mielin ja tulevaisuuteen tiukasti tähdäten.

Sinikka, Juha ja Pekka osaavat laittaa asiat oikeaan arvojärjestykseen. Heillä ei ole vanhoja ihmissuhde- tai kaunarasitteita. He ymmärtävät, että vaikka ollaan eri mieltä asioista, töitä voidaan tehdä yhdessä. Heille on itsestään selvää, että kunnassa tarvitaan paitsi luottamushenkilöitä myös osaavia työntekijöitä.

He ovat myös valmiita tekemään yhteistyötä, valmiina rakentamaan kuntaa jossa on tilaa monenlaisille ihmisille. Meille kaikille. Ja monille muille.

Nämä Suurenmoiset Pennut, joiden kanssa olin asioista samaa mieltä, tai sitten ei, antoivat uskoa tulevaisuuteen jota  rakennetaan tässä ja nyt.

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, nuoret ehdokkaat, Inari, yhteistyö

Työ. Oikeudenmukaisuus.

Maanantai 8.10.2012 klo 12:13 - Ritva Savela

Puoluesihteeri Reijo Paananen kävi uskonvahvistusreissulla Ivalossa sunnuntaina. Uskoa tuli niin hänelle kuin meillekin - monet tapasivat miehen ensimmäistä kertaa, ja voitiin aikamoisella yksimielisyydellä todeta, että monissa ay-liemissä painekyllästetty Paananen uskoo oikeasti  siihen, että kuntatasolla tehdyillä päätöksillä pystytään vaikuttamaan SDP:n vaaliteemojen Työ ja Oikeudenmukaisuus toteutumiseen koko maassa.

Paananen puolestaan tuntui saavan uskoa siihen, että Inarin kaltaisessa kunnassa pystytään hoitamaan asioita, ja että niitä myös hoidetaan.

Valtionosuuksista puhuttaessa hän arvioi, että Inarin erityisolosuhteet, kuten harva asutus ja pitkät välimatkat, sekä saamenkielisten palvelujen tarve otetaan vastakin huomioon.

SDP:n puoluesihteeri lupasi myös välittää edelleen viestiä siitä, että hallituksen asianomaiset ministerit ryhtyisivät entistä tehokkaammin käymään Venäjän kanssa neuvotteluja siitä, miten Inarijärven säännöstelyhaittojen ja Venäjän sähköntuotannon voitot saataisiin jälleen realisoitua niin, että Venäjä alkaisi maksaa korvauksia.

Demareitten valtakunnalliset teemat, joihin on helppo yhtyä myös paikallisesti,  ovat nuorten aseman kohentaminen, ikäihmisten palvelujen hoitaminen kuntoon, lapsiperheiden hyvinvointi, koulujen turvallisuus, sekä sosiaali- ja terveystoimen hoitaminen kunnan omana työnä.

Mitä melkoista älämölöä on jo ehtinyt herättää linjaus siitä, että silloin kun palveluja syystä tai toisesta joudutaan ulkoistamaan, tulee tarkistaa tarjokkaiden taustat, ja välttää valitsemasta monikansallisia yrityksiä, jotka hoitavat asiansa veroparatiiseissa.

Metelin syytä on vaikea ymmärtää; ei kai kukaan ihan oikeasti halua lihottaa veroparatiisifirmoja suomalaisten verorahoilla!!!

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit, demarit

Inarissa kaikki hyvin

Lauantai 6.10.2012 klo 0:37 - Ritva Savela

"Sosialidemokraattien Ritva Savela kehui oman ehdokasjoukkonsa olevan asiantuntevaa ja kaikin puolin erinomaista, eikä siihen kuulu turhan räkyttäjiä. Vaikka Savela esitti ihan oikeitakin asioita, hän minusta piti silti käynnissä sellaista sirkusta ja päälle huutelua, josta ei kyllä räkyttäminenkään ollut kaukana".

Sanoo blogissaan Veikko Väänänen, joka tyylikkäästi (siis vilpitön kiitos ilman minkään valtakunnan vinoilua) tyytyi seuraamaan entisen työnantajansa Lapin Kansan vaalipaneelia yleisön puolella, räkyttämättä. Kiitos siitä!

Myönnän nöyrästi ja melkein  katuen yrittäneeni saada läpi välihuutoja, kun Kokoomuksen edustaja Ulla Kemppainen kertoi aivan ihka ennen kuulumattomina, ja omina uusina ideoinaan asioita, joista on vähintään vuoden eriasteisten vaiheiden jälkeen jo tehty yhteisiä päästöksiä kunnassa. Kunnanvaltuustossakin, jossa Ulla on ollut yhtämittaisesti kahdeksan vuotta.

Samoin myönnän nöyrästi jne. että pyysin kerran isolla äänellä repliikkipuheenvuoron, olin vähällä tukehtua Mynthonin erikoisväkevään sokeritttomaan pastillin,  ja huidoin monen monta koko lyhyitten mutta tukevien käsivarsieni voimin saadakseni puheenvuoroa, kun nimenomaan Kemppaisen Ulla puhui päättömiä.

Räkyttämisen kiistän jyrkästi - itse asiassa se vaihe ei ollu edes lähellä.

Veikko Väänänen muistaa ilmeisesti hyvin kuinka määrittelin demarien ehdokasryhmän väkeä paneelin lopuksi -  paremmin kuin minä kaiken jännittämisen keskellä:  "asiantuntevaa ja kaikin puolin erinomaista, eikä siihen kuulu turhan räkyttäjiä".

Se minulle kerrottin, että olin kehunut itseäni sanomalla, että otan selvää asioista, olen tunnollinen ja ahkera. -Puhuttiin siis kunnallisten luottamusrtoimien hoidosta.

Taidatkos sen selkeämmin sanoa ryhmästä ja vaikkapa yksittäisestä ehdokkaastakin....

Ritva S.

1 kommentti . Avainsanat: vaalipaneeli, kuntavaalit

Köyhät kyykkyyn

Torstai 4.10.2012 klo 22:11 - Ritva Savela

Kun Sitra aikoinaan perustettiin 50-vuotiaan Suomen kunniaksi, sen ensimmäinen suuri, laaja ja monta vuotta kestänyt tutkimusprojekti käsitteli suomalaisten työssä viihtymistä.

Tulokset - siis ne näkyvimmät, paljon relevantimpaa tietoakin toki saatiin - osoittivat, että siisteissä, turvallisissa, mielekkäissä ja hyvin palkatuissa sisätöissä olijat viihtyivät paremmin kuin huonosti palkatuissa, raskaissa ja epämiellyttävissä työympäristöissä työskentelevät.

Kokoomuksen puoluevaltuuston päätös esittää sairausloman ensimmäisen päivän palkattomuutta ja lopun 80% palkkausta oli poikkeuksellisen rehellinen osoitus siitä, mitä niin kutsutussa maltillisessa oikeistossa todella ajatellaan. Ja ketkä ovat tulilinjalla.

Ei tarvitse olla Nobel-tason matemaatikko pystyäkseen laskemaan, että tämä "uudistus" koskisi nimenomaan kaikkein pienipalkkaisimpia työntekijöitä, joiden jokapäiväisen leivän hankintaan tarvitaan taatusti jokainen palkkaeuro.

Kokoomuksen linjanvedon toteutuminen iskisi rajuimmin niihin, joilla on usein hankalat työolosuhteet, raskas ja kuluttava työ ja pieni palkka. Heille kertyy myös muita useamman sairauspoissaoloja.

Kokoomus on julistanut, kuinka vastakkain asettelun aika on ohi. Se on markkinoinut ehdokastaan jossain vaiheessa työväen presidenttinä, se on kaikin käytössään olevin keinoin tehnyt itseään tykö kaikkien suomalaisten etujen ajajana.

On myönteistä, että puoluevaltuusto on nyt vilpittömästi oikean karvansa näyttäen kertonut, missä Kokoomuksessa todella mennään. Kuinka ylimieliseksi ja piittaamattomaksi kentän(kin) väki on käynyt vaalimenestystensä myötä. Kenen etua Kokoomus ei ainakaan aja.

Vennamo lanseerasi aikoinaan Suomen poliittiseen liturgiaan rötösherrajahdin, kokoomuslaisten uusvanha, perikansallinen ja reilusti väriä näyttävä vaalilause näyttää olevan köyhät kyykkyyn!

Ritva S.

1 kommentti . Avainsanat: Kokoomuksen puoluevaltuusto, sairauslomat

Hyvässä porukassa hyvä olla

Keskiviikko 3.10.2012 klo 11:37 - Ritva Savela

Laittelimme eilen Kauppisen Juhan kanssa kasaan Inarin demareitten lehti-ilmoitusta ja flaiereitakin.

Siinä tuli miettineeksi vähän vielä tarkemmin sitä, kuinka hyvä, monipuolinen ja kattava demareitten ehdokaslista on.

Mukana on yksitoista ehdokasta, joiden ikähaitari on 27-65, jotka edustavat monen eri alan kovaa osaamista - ja samalla pehmeitä arvoja. Mukana on niin metsureitten, tekniikan, hoitoalan, kasvatustieteen, muotoilun, yhteisö- ja ryhmädynamiikasn taitajien kuin toimitajien ja valokuvaajienkin vankkaa ammattitaitoa.

Yhdentoista ehdokkaan joukkoon mahtuu paljon ammattiyhdistysaktiivisuutta, paljon kuntapolitiikan osaamista, paljon yhteiskunnallista harrastusta ja paljon uutta intoa.

-Kuntavaalien äänesstäjä voi  valita demareitten listalta  minkä numeron hyvänsä, ja tietää, että hänen valintansa on taatusti rakentamassa yhteistä kuntaa vielä entistäkin reilummaksi, oikeudenmukaisemmaksi. Pitämässä yhdessä muiden valittujen kanssa parhaansa mukaan huolta siitä, että kunnassa on tarjolla työtä, toimeentuloa ja tarvittavat kunnalliset palvelut.

---------

Tänään on sitten kello 17 Ivalon Kultahipussa ensimmäinen laajahko vaalipaneeli, jossa ovat mukana kaikki Inarissa ehdolla olevat ryhmät. Tilaisuus kuuluu Lapin Kansan vaalikiertueeseen, ja siellä todennäköisesti saa jo jonkilaisen kuvan siitä millä mielellä, ja millä teemoilla oikeasti ollaan liikkeellä.

Ollaanko rähjäämässä rähjäämisen vuoksi, haukkumassa haukkumisen vuoksi, ollaanko tosimielessä hakemassa yhteistä säveltä oman kunnan kehittämiseksi vaikeiden ratkaisujen odottaessa koko kuntakentässä.

Tavataan siellä!

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ehdokaslistat, kuntavaalit SDP

Monipalveluauto - tule mukaan ideoimaan

Maanantai 1.10.2012 klo 9:21 - Ritva Savela

Olen muutaman viime vuoden aikana puhunut siitä, että kun hyvin palvellut kirjastoauto jää ansaitulle  eläkkeelle, sen seuraajaksi pitää saada monipalveluauto.

Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoauton varsinaisen tehtävän lisäksi auto voisi helpottaa keskustaajaman ulkopuolella asuvien, varsinkin ikääntyvien ja ikääntyneiden, normaalia arkielämää tuomalla palveluita jotka muuten  etääntyvät yhä kauemmaksi, ja jotka ovat yhä huonommin saatavissa myös ajallisesti.

On paljon ihmisiä, joiden mahdollisuudet hoitaa vaikkapa pankkiasioitaan ovat tosi huonot. Monipalveluauton mukana kulkeva maksupääte opastajineen auttaisi ainakin laskujen maksussa.

Influenssarokotukset, verenpainemittaukset, lääkeneuvonta ja monet muut terveydenhuoltoon liittyvät palvelut voitaisiin auton avulla tuoda asiakkaiden luo, samoin esimerkiksi verohallinnon ja Kelan palvelut.

Suomessa on jo esimerkkejä siitä, että jopa kuntoutus voisi olla monipalveluyksikön tarjonnassa.

Olen esittänyt - ja sittemmin esityksen asiasta ovat tehneet myös Ivalon Eläkkeensaajat ja Inarin kunnan vanhusneuvosto - että sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi myös vammais- ja vanhusneuvoston edustajat olisivat mukana heti suunnitteluvaiheessa.

Autothan rakennetaan mittatilaustyönä, ja tulevat käyttäjät olisivat erinomainen apu, koska taatusti tietävät mistä puhuvat.

Sinunkin panostasi tarvitaan: kerro mitä kaikkea monipalveluauto Sinun mielestäsi voisi pitää sisällään, mitä palveluja tarjota.

Vaikka joku mieleentuleva ajatus vaikuttaisi kuinka hurjalta, kerro siitä. Se on todennäköisesti juuri se innovatio, jota kukaan muu ei ole vielä keksinyt, ja joka osoittautuu sittemmin erinomaisen tärkeäksi!!!

Ehdotuksia voi laittaa tämän kirjoituksen alla olevaan kommenttiosaan, sähköpostiini ritva.savela@pp.inet.fi tai facebook sivuilleni. Puhelinnumero 0400 443354 ottaa myös hurjiakin ehdotuksia vastaan. (Nukkumisrytmini on ehkä loivasti omalaatuinen, mutta kyllä minä tarvittaessa soittelen herättyäni!)

Ritva S. Ehdokas numero 67 Inarin kunnassa SDP

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmisten kotona-asuminen, palveluiden saatavuus

Rouva 67

Perjantai 28.9.2012 klo 7:12 - Ritva Savela

Nyt ne sitten tulivat. Ne ehdokasnumerot, joita ihmiset voivat äänestää sitten vaaleissa, ettei tarvitse miettiä miten joku vaikea nimi pitää kirjoittaa.

Tälle sattui arvonnassa numero 67.

Vanhan nostalgikon ajatus lähti tietysti vaeltamaan 45:n vuoden taakse. Vuoteen 1967, joka oli hyvä vuosi.

Sen ensimmäisenä päivänä syntyi ensimmäinen lapsi, pakkasta oli reilut 40 astetta, ja illaksi suunniteltu teatterireissu Lapualaisoopperan esitykseen jäi tekemättä.

Vuonna 1967 innostuin politiikasta, luontoarvoista, kehitysmaista ja niiden itsenäistymispyrkimyksistä. Olin 21-vuotias, maailma oli avoin, ja elämä hymyili.

Nyt, 45 vuotta myöhemmin, maailma on edelleen avoin, ja elämä hymyilee. Tähän väliin on mahtunut kitkerän kirpeitä satiirisen naurun vuosia, koheltamisen ja hulvattoman huumorin vuosia, avuttoman puolipakollisen hekotuksen vuosia - muttei koskaan niin totista aikaa, etteikö jokin kohta maailman - ja oman elämän - menossa olisi hymyn aihetta tarjonnut.

Nyt olisi tietenkin poliittisesti korrektia sanoa, että kuntavaalit vetävät vakavaksi. Totta on, että tulevat haasteet ovat suuria, että esimerkiksi väestön ikääntyminen ja nuorten yhteiskuntatakuu painavat kuntataloutta alas, ovat suuria ja vaikeasti hallittavia asioita.

Juuri näin on.

On sanottu, eikä syyttä, että nämä ovat vuosikymmeniin merkittävimmät kuntavaalit, koska niin suuria asioita tullaan päättämään seuraavan valtuustokauden aikana.

Mutta murjottamallahan asioita ei hoideta. On syytä toiveikkuuteen vakavassakin tilanteessa silloin, kun voi katsoa valoisasti tulevaisuuteen. Kun nuoret ovat ottamassa vastuuta kunnallisesta päätöksenteosta, ja tuovat mukanaan uusia nuoria, fiksuja ja jaksavia.

Vanharouva numero 67 voi iloisesti todeta, että nuoriherra numero 70 on erinomaisen varteenotettava vaihtoehto, joka edustaa nuorta intoa, tuoretta energiaa ja innovatiivista otetta.

Rouva 67 pyrkii valtuustoon tosissaan, tietenkin. Kaveriksi olisi mukava saada herra 70, joka kyseenalaistaa, vaatii vastauksia, pistää ajattelemaan, ja kannustaa entistä kovempaan työhön oman kunnan rakentamisessa.

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, ehdokas

Väliaikatiedotus

Torstai 27.9.2012 klo 0:45 - Ritva Savela

Kiitoksia Rakkaat Lukijat palautteesta. Olen tosin painajaisiin saakka jo ennen viestejä tullut vakuuttuneeksi siitä, että sekuntti kirjoitetaan kahdella t:llä. Tai sitten ei...

Nyt on tehty sen verran tiukkaan tahtiin teatteria, jotta inarilainen kulttuuri leviäisi läpi laajan Lapin maan, että vaalit ovat jääneet kovin vähäiselle julkihuomiolle; viime lauantaina olimme Ivaloisten kanssa esittämässä Votkaturisteja Sodankylässä, ensi perjantaina (= huomenna) sankarimme seikkailevat Tukkijoella Levin tetteritapahtumassa.

Toki vaalit mielessä ovat.

Tuntuu jotenkin surulliselta, että ihmisten kanssa jutellessa hemmetinmoiset aggressiot tulevat vastaan. Puhutaan varsin kohtuullisesti hoidetusta kunnasta ikään kuin valtaisat mafiajoukot olisivat iskeneet, kehitellään mitä kummallisempia salaliittoteorioita, ja yritetään lietsoa peruusteetonta vihaa milloin ketäkin kohtaan.

Kuitenkin kuntapolitiikka on ennenkaikkea yhteistyön taidetta.

Jotta kunta saadaan toimimaan vastaisuudessakin niin, että pystytään turvaamaan työpaikat ja palvelut kaikille kuntalaisille, tarvitaan yrittäjien, päättäjien ja virkaihmisten saumatonta yhteistyötä.

Ilman sitä joudumme seitsemän sylen suohon.

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit

Eläkkeensaaja valtuustossa

Keskiviikko 19.9.2012 klo 17:02 - Ritva Savela

Heipä hei, kaikki pienet ystäväiset!

Olen pitänyt blogini kanssa miesmäisen kesäloman, nyt on jo vaalienkin kunniaksi syytä aloittaa kirjoittaminen uudelleen.

Otan kuitenkin pehmeän lähdön; alla oleva kirjoitus on tehty alunperin Eläkkeensaaja-lehteen, joka ilmestyy 16.10.

Olen saanut toimitukselta luvan sen käyttämiseen blogissani ennen jutun julkaisemista.

Eläkkeensaaja valtuustossa

Riesa vai rikkaus?

Sosiaalinen media on muuttumassa yhä epäsosiaalisemmaksi keskusteltaessa kuntavaaleissa ehdolla olevista eläkkeensaajista.

”Pitäkää huoli siitä, että ne eivät pääse valtuustoon. Haudanpartaalla horjuvat horiskot eivät antaisi muille mitään, ne ajavat omia etujaan” kirjoittaa nimimerkki Kunnan kehittäjä 26v.

Kunnan kehittäjä 26v. on oikeassa ja väärässä.

Fiksu eläkeläinen ajaa ehdottomasta omaa etuaan kunnallisvaltuustossa. Hän nimittäin tietää, että ei mene kauankaan, kun hän joutuu turvautumaan yhteiskunnan palveluihin, joutuu mahdollisesti jopa niistä täysin riippuvaiseksi.

Fiksu eläkeläinen tietää myös, ettei hänen hoivaansa ja hoitoonsa tarvittava raha tule mannana taivaasta tai kultaruukusta sateenkaaren päässä. Hän tulee saamaan tarvittavat palvelut kunnollisina vain, jos kotikunta voi hyvin.

Tätä varten hän toimii valtuustossa parhaansa mukaan niin, että pystytään tukemaan yrittäjyyttä, luomaan edellytyksiä työpaikkojen säilymiselle ja lisäämiselle.

Hän kannattaa kaavoitusta, joka mahdollistaa uusien viihtyisien omakoti- ja vuokra-asuntoalueiden rakentamisen.

Hän haluaa valita parhaat mahdolliset kunnalliset työntekijät ja kannustaa heitä jatko-opintoihin.

Hän tukee päivähoitopaikkojen rakentamista, jotta vanhemmat voivat rauhallisella mielellä hoitaa työnsä – myös vuorotyöt.

Hän on kehittämässä nuorisotyöpajoja, suunnittelemassa urheilu- ja liikuntapaikkoja, mahdollistamassa kaikkinaista harrastustoimintaa.

Hänen kuntansa koulut ovat turvallisia, korkeatasoisia ja jatko-opiskeluun innostavia.

Hänen kuntansa sosiaali- ja terveyspalvelut antavat kaikille kuntalaisille hoivaa ja hoitoa varallisuuteen katsomatta.

Hän haluaa, että hänen lapsillaan on työpaikka omassa kunnassa, ja että hänen lapsenlapsensa tahtovat tulla takaisin opintonsa päätettyään. Ja että heillekin on mielekästä työtä tarjolla.

Fiksu eläkeläinen ymmärtää eläkeläis-, vertaistuki- ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen työn merkityksen myös kuntataloudelle, ja päättää tuista sen mukaisesti.

Fiksu eläkeläinen näkee valtuustossa tehtävien päätösten kokonaisvaikutukset – oman loppuikänsä elämisen laadun.

Ritva Savela

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeläinen, kuntavaalit

Sekuntipeliä

Perjantai 18.5.2012 klo 1:03 - Ritva Savela

Huippu-urheilu on raakaa peliä.

Tänään torstaina olemme saaneet sankareita ja luusereita. Suomi sai sankarinsa 8 sekuntia ennen loppuvihellystä, Ruotsin luuserit joutuivat tyytymään glooriansa totaaliseen menetykseen, kun  pelikellossa oli aikaa 29 sekuntia.

Yhteensä 37 sekuntia. Suomen valmennusjohtoa kiitetään hyvästä pelitaktiikasta, Ruotsissa hurjimmat vaativat päävalmentajan eroa "katastrofin" johdosta.

Jossittelulle on paikkaa; jos tsekit eivät olisi pystyneet tekemään maalia ajassa 59,31, jos ruotsalaiset olisivat tehneet sen jatkoajalla pelikellon näyttäessä 60.15. Jos suomalaiset eivät olisi tehneet maalia ajassa 59,52, vaan USA jatkoajalla pelikellon näyttäessä aikaa 60.15...

Me teemme sankarimme ja luuserimme; pitäisikö jossain välissä miettiä sitä, mitkä ovat meidän elämämme ratkaisusekunnit.

Koska tavallinen ihminen joutuu tilanteeseen, että mahdollisesti koko tuleva elämä on muutamasta sekunnista, ja niiden aikana tehdystä työstä riippuvainen.- Ei ikikuunapäivänä!

Vaikka pelaajat ovat pääasiallisesti kovapalkkaisia ammattilaisia, vaatimustaso on pahimmillaan kohtuuton. Tämän illan¨Suomen ja Ruotsin  otteluissa oli molemmissa vastakkain kaksi äärimmäisen tasaväkistä joukkuetta; lopputulos olisi voinut kääntyä miten päin hyvänsä.

Intohimoisena huippu-urheilun seuraajana olen toki riemuissani Suomen voitosta, katson taatusti lauantain välierät, kannustan omalla pienellä panoksellani  Leijonia voittoon, nautin Timanttiliigan huippusuorituksista ja satavarmasti olen  mukana jalkapallon Mestarien liigan loppuottelua jännittämässä.

Toivon kuitenkin pystyväni muistamaan myös jääkiekkoa katsoessani, että kentällä on nuoria, taitavia, nälkäisiä ammattilaisia, jotka antavat kaikkensa meidän iloksemme.

Muistetaan sen silloinkin, jos emme voita.

Ritva S.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jääkiekon mm-kisat

Vanhemmat kirjoitukset »